Loma alkaa olla lopussa ja on aika valmistautua seuraavaan lukukauteen. Uuden lukuvuoden lähestyminen on tuonut mukanaan stressiä: muistanko enää mitään viime lukukauden kursseista? Mitä ihmettä oikein meinaan opiskella ja millä rahalla?
Toisaalta olen innoissani, koska laitoksellamme syksyn periodit järjestetään täysin etäopintoina (uusien opiskelijoiden kursseja lukuun ottamatta). Tiedän, että moni muu ei tykkää kyseisestä ratkaisusta, mutta minulle se tarkoittaa tehokkaampaa opiskelua, kun matkoihin ja sosiaaliseen kanssakäymiseen kuluva energia jää käyttöön. Ehkä jaksan sitten riekkua jossain opiskelijailtamissakin.
Eniten nyt stressaa se, etten tiedä tulevasta tehtyäni päätöksen jättää opettajanopinnot hautumaan. Ei siis hajuakaan sivuaineista, urasta tai tulevasta työelämästä. Tavoitteeni syksylle onkin mahdollisen sivuaineen löytäminen. Olen valinnut lukuisia kursseja, joista voisi olla tukea kirjallisuuden tai suomen kielen pääaineelle. Lukujärjestys on sen verran täysi, että tiputan varmasti kättelyssä pois kurssit, jotka eivät nappaakaan.
Koko lukuvuoden tavoitteeni on saada purkkiin ainakin suomen kielen aineopinnot. Kirjallisuudessa on sen verran pureksittavaa, että tekemistä riittää myös ensi kesäksi.
Tällä hetkellä opintojeni motto lienee "katsotaan". Toivottavasti unelmien seuraaminen johtaa johonkin oivallukseen. Saattaahan käydä niinkin, että palaan myöhemmin kasvatustieteiden pariin. Ja aina on vanha tuttu kirjaprojekti, johon palata. Joskin epäilen, urkenisiko siitä uraa.
Tsemppiä kaikille uuteen lukuvuoteen!
