Kaamosmasennus on väistynyt valon lisäännyttyä, mutta kandin tekeminen on ollut melkoista viivyttelyä. Alkaa tuntua, että minulla on tällä hetkellä liikaa itsenäisesti ja kirjoittamalla suoritettavia kursseja. Olen aloittanut sukupuoli ja kieli -esseen tekemisen uudestaan, ja valitettavasti sosiologian teoriakirjallisuus -kurssi, jonka olisin halunnut suorittaa kirjatenttinä, oli sivuaineopiskelijalle mahdollinen vain oppimispäiväkirjasuorituksena. Lisäksi ensi kuussa koittaa jälleen kerran muutto, jonka järjestelyt vievät aikaa ja energiaa.
Kandin
pohjatyö on kuitenkin edennyt. Olen tammikuun aikana lueskellut paljon aiheeseen liittyvää kirjallisuutta ja tehnyt muistiinpanoja. Suomalainen asennetutkimus
ja murretutkimus ovat tulleet tutummaksi. Lisäksi olen lukenut esimerkiksi
englanninkielisiä tutkimuksia luokkien puhetapojen erosta. Seuraavaksi olisi
tarkoitus tutustua syvemmin suomalaisen luokkarakenteen tutkimukseen ja
luokkateorioihin sekä asennetutkimuksen lähtökohtiin. Onneksi sukupuoli ja
kieli -kurssi sekä sosiologian kurssi tukevat jonkin verran kandia – ja toisin päin.
Tutkimuskirjallisuuden
lisäksi olen tutustunut myös menetelmiin, ja aineiston ja
tutkimuskysymysten lähestyminen diskurssianalyyttiselta pohjalta tuntuu
hedelmälliseltä. Diskurssintutkimuksessa aineisto on väline tutkia jotakin
suurempaa ilmiötä, tässä tapauksessa käsityksiä luokan ja kielen suhteesta. Diskurssintutkimus
ponnistaa sosiaalisesta konstruktivismista, joka näkee merkitysten olevan
etupäässä sosiaalisesti kielenkäytössä rakentuvia. Diskurssinäkökulma siis
kysyy, mitä kielellä yritetään rakentaa; tutkielmani kannalta tämä tarkoittaa sen selvittämistä, millaisilla kielellisillä keinoilla kielen ja luokan sidonnaisuutta rakennetaan, ja millaisia merkityksiä kielen ja luokan suhteeseen
liitetään.
Diskurssintutkimuksessa monitahoinen konteksti voi merkitä kaikkea toisista teksteistä yhteiskunnalliseen tilanteeseen. Tutkielmani kannalta oleellisia konteksteja ovat esimerkiksi luokkien murros sekä kieliasenteet. Aion tutustua myös historialliseen kontekstiin eli siihen, miten luokkien ja kielten suhdetta on käsitetty vuosikymmeniä aiemmin. Tutkimus, eli aineistonkeruu ja -käsittely on myös konteksti. Ottamalla aineiston tausta tarkasteltavaksi tutkielmassani minun olisi mahdollista kehittää kyselytutkimusta kielen ja luokan suhdetta selvittävänä aineistonkeruumenetelmänä.
Diskurssintutkimus
on myös keskustelua muiden kanssa: ja sitä olenkin tutkimustyötä harjoitellessa
kaivannut, keskustelua ja uusia näkökulmia. Onneksi huomenna on kandiseminaari, ja tarkoitus olisi myös pitää palaveria professorin kanssa.
Aineiston
Excel-muoto vaikeuttaa konkreettista käsittelyä, mutta joitakin teemoja kyselyn
vastuksista olen kuitenkin hahmotellut mielessäni ja paperilla. Onneksi pian
alkaa tilastokurssi, jossa Excel-taidot toivottavasti harjaantuvat sen lisäksi,
että pääsen piiiiitkästä aikaa tekemään jotain erilaista. Minusta
tuntuu, että tarvitsisin aineiston lajittelua varten jonkin koodausohjelman,
jotta näkisin, esiintyvätkö ajattelemani teemat vastauksissa niin usein kuin
mututuntumalla ajattelen. Aineiston koko ainakin vaikuttaa riittävältä;
laadullisessa analyysissa aineiston määrää tärkeämpi on saturaatio, eli se,
että samansuuntaiset ilmiöt alkavat toistua aineistossa.
Katsotaan, mitä tästä tulee! Kaikki tuntuu vielä melko epäselvältä, mutta sekin taitaa olla yksi diskurssianalyysille ominainen juttu.
